Päivitetty YVA-ohjelma esittelyssä – yleisötilaisuus järjestettiin 4.6.2024 Kokkolassa
Flexens Oy Ab:n ammoniakin tuotantolaitoksen aiempi ympäristövaikutusten arviointiohjelma oli julkaistu 23.8.2023, ja nyt päivitetty ohjelma korvaa elokuussa 2023 julkaistun ohjelman. Aiheesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus Matkustajakoti Ykspihlajassa Kokkolassa tiistaina 4.6. klo 19–21. Yleisötilaisuuteen oli mahdollista osallistua myös sähköisesti.
Tilaisuuden aluksi kuultiin ELY-keskuksen avauspuheenvuoro (Elina Venetjoki), jonka jälkeen Flexens (Jim Häggblom ja Aki Ilonen), Kokkolan Energiaverkot (Markus Kekolahti) ja hankkeen ympäristökonsultti Envineer (Toni Uusimäki ja Aada Elshof) pitivät omat esityksensä. Esiintyjien puolelta paikalla olivat myös Isla Hämäläinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Heidi Keto-Tokoi Kokkolan Energialta, Kokkolan Energian konsultti Mikko Rintamäki ja Anniina Hallasuo Envineeriltä.
Hanke on alueellisesti monella tavalla merkittävä. Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia paikalliseen elinkeinoelämään talouskasvun ja työllisyyden kautta. Päästöt ilmaan vähenevät, kun laitoksesta syötetään Kokkolan Energian kaukolämpö- ja höyryverkkoon hukkalämpöä ja höyryä. Lisäksi hanke edistää kansallisen vetytalousverkoston kehittymistä.
”Kiinnostus vihreän vedyn ja ammoniakin tuotantoon on kasvanut. Ammoniakki on tärkeä raaka-aine globaalisti ja myös suomalaiselle teollisuudelle ja maataloudelle. Ammoniakin tarve kasvaa myös meriliikenteessä, jossa siitä odotetaan ratkaisua päästöjen vähentämiseen. Toistaiseksi Suomessa ei valmisteta ammoniakkia lainkaan ja hanke edistääkin Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, kertoo hankejohtaja Jim Häggblom Flexensiltä.
“Euroopassa on tällä hetkellä n. 45 ammoniakin tuotantolaitosta, joiden keski-ikä on n. 50 vuotta. Ne tuottavat n. 15 miljoonaa tonnia ammoniakkia vuodessa. Ja näiden laitosten ammoniakin tuotanto perustuu fossiiliseen kaasuun”, taustoittaa Häggblom.
”Päivitettyyn YVA-ohjelmaan on lisätty uusi tarkasteltava vaihtoehto, jossa vedyn tuotannon kapasiteetti on suurempi, sekä voimajohto, joka sisältyy hankkeeseen. Voimajohdon tarkoituksena on palvella laajemminkin Kokkolan suurteollisuusalueen toimijoiden sähköntarvetta. Teknisen suunnittelun edetessä tehdasalueen layout eli rakenteiden asettelu alueella on muuttunut edellisestä YVA:sta. Lisäksi jäähdytysvesien määrä on kasvanut”, jatkaa Häggblom.
”Hankkeen merkittävimmiksi vaikutuksiksi arvioidaan alustavasti jäähdytysvesien myötä lisääntyvä lämpökuorma merialueelle sekä ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, joita voivat olla erityisesti voimajohdosta ja aallonmurtajalle sijoitettavista ammoniakkisäiliöistä aiheutuvat maisemavaikutukset sekä turvallisuusvaikutukset riski- ja poikkeustilanteissa. Päivitetty YVA-ohjelma on nähtävillä 29.5.-27.6.2024”, kertoo hankkeen ympäristökonsulttina toimiva johtava asiantuntija Toni Uusimäki Envineeriltä.
Esitysten jälkeen oli varattu aikaa keskustelulle, ja esiintyjät vastasivat paikalla olevan yleisön ja Teamsin välityksellä osallistuvien kysymyksiin.
Keskustelu ja kommentit
Yleisökysymys: Miten mereen päästettävä lämmin vesi vaikuttaa merieliöstöön? Miksi vesi pitää laskea mereen? Mereen päästettävän veden vaikutukset huolettavat.
Envineer: Purkupisteen voi nähdä kartalla (aallonmurtajan päässä) ja ympärillä olevat syvyyskäyrät. Purkupiste sijaitsee syväväylän vieressä. Lämmennyt jäähdytysvesi sekoittuu nopeasti meriveteen, jolloin meriveden lämpötilan nousu rajoittuisi pääasiassa purkuputken edustalle. Veden lämpötilan nousu olisi käytännössä vain muutamia asteita. Aiemmin esitettyjä mallinnuksia lämpökuormasta päivitetään vastamaan ohjelmassa esitettyjä tilanteita.
Flexens: Lämpökuorman mallinnuksesta kerrottiin tarkemmin 20. helmikuuta pidetyssä ylimääräisessä yleisötilaisuudessa. Mallinnusten perusteella veden lämpötilan nousu koskisi lähinnä purkupisteen lähiympäristöä. Suunnitellun purkupisteen länsipuolella sijaitsee lisäksi suhteellisen leveä syväväylä, jossa ei kasva paljon vesikasvillisuutta. Meriveden lämpökuorman mallinnukseen tulee vielä tarkennusta myöhemmin selostusvaiheessa. Lähtökohtana on kuitenkin pyrkiä hyötykäyttämään mahdollisimman paljon muodostuvaa hukkalämpöä ympäri vuoden.
Yleisökysymys: Onko tutkittu mahdollisuutta hyödyntää muodostuvaa hukkalämpöä talviaikaan syväsataman sulana pitämisessä? Tällöin Umicoren jäteveden (itäinen) purkupiste olisi eri paikassa.
Flexens: Ei ole vielä tutkittu. Muodostuva hukkahöyry tullaan hyödyntämään Kokkolan Energian höyryverkostossa. Hukkahöyrystä voidaan tuottaa myös sähköä, jos sitä ei hyödynnetä muutoin.
Yleisökysymys: Voidaanko voimalinjan reittiä siirtää kulkemaan meren kautta suurteollisuusalueelle?
Kokkolan Energiaverkot: Esisuunnitteluvaiheessa on käyty läpi myös tällainen vaihtoehto. Voimajohtolinjan suunnittelussa on kuitenkin pyritty hyödyntämään jo olemassa olevia johtokatuja, sillä tämä vaihtoehto vaatisi vähiten uutta tilaa. Meren kautta johdettava voimajohto vaatisi meri- tai ilmakaapelin. Kummassakin vaihtoehdossa merialueen ylitys olisi hyvin haastavaa, sillä sähkönsiirto meren kautta vähentäisi tehonsiirtokykyä (jopa 30 %), olisi kustannuksiltaan huomattavasti korkeammat (jopa kymmenkertaiset) ja aiheuttaisi riskejä myös merialueen väyläliikenteelle. Suurteollisuusalueen länsipuolella olisi lisäksi enemmän yksityismaita meren kautta vedettävän voimajohdon reitin varrella.
Yleisökysymys: Voisiko Kokkolan merialueelle suunnitteilla olevia merituulivoimaloita liittää Kokkolan satamaan ja suurteollisuusalueelle?
Kokkolan Energiaverkot: Suunnitellut tuulivoimalat eivät tule suurteollisuusalueelle asti, vaan sijoittuvat lännemmäksi. Näin ollen tuulivoimaloita ei voida yhdistää suurteollisuusalueelle.
EPO-ELY: Tuulivoimahankkeisiin liittyviä aktiivisia YVA-menettelyjä on tällä hetkellä kaksi. Ensimmäisessä hankkeessa merikaapelit on suunniteltu Uuteenkaarlepyyhyn ja Pietarsaareen, toisessa hankkeessa Kokkolaan.
Yleisökysymys: Onko Kokkolan suurteollisuusalueen lähellä sijaitsevat tuulivoimalat huomioitu melumallinnuksessa?
Envineer: Kaikki Kokkolan (teollisuusalueen) tuulivoimalat on otettu huomioon yhteismelualueen mallinnuksessa ja meluvaikutusten arvioinnissa.
Yleisökysymys: Missä kaikkialla muualla on Flexensin tehtaita?
Flexens: Flexensillä ei ole tällä hetkellä tehtaita, mutta useita projekteja on sekä Suomessa että ulkomailla.
Yleisökysymys: Mistä tuontivety tuodaan?
Flexens: Jää nähtäväksi. Tällä hetkellä valmistaudutaan siihen, että vetyä voitaisiin tuoda muualta.
Yleisökysymys: Mikä estää kaiken hukkalämmön myynnin kaukolämmöksi? Miksi vedet pitää päästää mereen?
Flexens: Kokkolan Energian lämmöntarve on kesäkaudella varsin pieni, minkä vuoksi he eivät pysty ottamaan kaikkea hukkalämpöä vastaan.
Yleisökysymys: Paljonko tehdas käyttää energiaa päivässä? Kuinka monen omakotitalon sähkönkulutuksen määrää tämä vastaa? Miten tulee vaikuttamaan, mikäli energiasta tulee pulaa? Tuleeko tehtaan toiminta vaikuttamaan sähkön hintaan?
Flexens: Sähkön hinta ei tule nousemaan kokkolalaisilla. Ei tarkkaa lukua omakotitalojen lukumäärästä (sähkönkulutuksen osalta).
Kokkolan Energian konsultti: Nopealla laskulla tehtaan päivittäinen sähkönkulutus vastaisi noin 150 000–200 000 omakotitalon päivittäistä sähkönkulutusta.
Yleisökysymys: Miten voidaan saavuttaa hyvä ekologinen tila Kokkolan edustalle vuoteen 2027 mennessä, kun koko ajan tulee vesistöjä turhaan kuormittavia hankkeita? Aiotaanko jäte, jota ei voida käyttää, puhdistaa ja hävittää parhaalla mahdollisella menetelmällä?
Envineer: Merialueen ekologisen tilan arviointi kuuluu osaksi hankkeen arviointiselostusta ja siihen vaikuttaa useampia tekijöitä, mm. suurteollisuusalueen yhteisvaikutukset. Arvioinnin sekä yhteisvaikutusten huomioinnin pohjalta voidaan arvioida, tulisiko Flexensin hanke yksin tai yhteisvaikutuksiltaan vaikuttamaan heikentävästi vuoden 2027 hyvän ekologisen tilan tavoitteeseen.
Yleisökysymys: Esityksen ilmanlaatukaaviot ulottuvat vain vuoteen 2021 asti. Eikö ilmanlaadusta ole uudempia tietoja? Kolmen vuoden aikana on käynnistynyt useita hankkeita, jotka ovat huonontaneet ilmanlaatua.
Envineer: Ilmanlaatukaaviot ja -tiedot tulevat Kokkolan kaupungilta saatavista raporteista. Vuoden 2021 jälkeen on tullut uudempia raportteja, joita hyödynnetään hankkeen selostusvaiheessa.
Yleisökysymys: Miten asukaskysely toteutetaan? Kohdistetaanko se myös lomakiinteistöille? Missä asukaskyselystä tiedotetaan?
Envineer: Loma-asukkaat otetaan ehdottomasti mukaan asukaskyselyyn. Asukaskysely toteutetaan niin, että kaikki halukkaat pystyvät siihen vastaamaan. Asukaskyselystä tiedotetaan tarkemmin, kun se tulee ajankohtaiseksi. Kyselystä tiedotetaan ainakin Ykspihlajan asukasyhdistykselle ja Sannanrannan Huvilayhdistykselle. Kyselystä ilmoitetaan myös Flexens Kokkolan www-sivuilla sekä paikallisissa lehdissä.
Yleisökysymys: Onko Flexens oikeasti valmis panostamaan siihen, että kaikki haitat minimoidaan?
Flexens: Kyllä.
Yleisökysymys: Minkä kokoinen investointi tämä on Kokkolan Energiaverkoille?
Kokkolan Energiaverkot: Tämänhetkiset investoinnit ovat kohdistuneet pääasiassa hankkeen suunnitteluun. Jos johtoa ja sähköasemaa lähdetään rakentamaan, puhutaan tällöin yli 20 miljoonan investoinneista. Myöhemmässä vaiheessa tullaan näkemään tarkemmat kustannusarviot.
Yleisökysymys: Miten Ykspihlajan lampi on syntynyt? Voiko Ykspihlajan lampea säästää tai kompensoida jotenkin?
Envineer: Vanhojen ilmakuvien perusteella Ykspihlajan lampi vaikuttaa olleen alun perin ruoppausmassojen läjitysalue, joka on ajan kuluessa muodostunut vesijättömaaksi. Lampi on nykytilassaan varsin matala ja ruovikoitunut. Tehtyjen muutto- ja pesimälintulaskentojen perusteella lammen ei nähdä enää nykytilassaan olevan linnustollisesti niin arvokas kuin aiemmin. Linnustollinen arvo on siis tällä hetkellä varsin pieni. MAALI-hankkeesta (= maakunnallisesti tärkeät lintualueet) peräisin oleva linnustotieto on peräisin 2000-luvun alkupuolelta.
Lammen alueella on hyvin vahvat maankäyttöpaineet ja tehdasalue on vahvasti tulossa lammen alueelle. Tehtaan osalta Ykspihlajan lampea ei todennäköisesti pystytä säästämään, mutta kompensaation kohdalta voidaan miettiä vaihtoehtoja.
Hankkeen päivitetty YVA-ohjelma: