YVA-ohjelman yleisötilaisuus järjestettiin 7.9.2023
Flexensin hankkeen tarkoituksena on rakentaa Kokkolan suurteollisuusalueelle vedyn ja ammoniakin tuotantolaitokset sekä ammoniakin varastoalue. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa (YVA-ohjelma) on kuvattu hanke, arviot päästöistä, esitetty alueen nykytila ja esitetty keinot ympäristövaikutusten arvioimiseksi YVA-menettelyssä.
Arviointiselostusta koskeva kaikille avoin yleisötilaisuus järjestettiin 7.9.2023 Matkustajakoti Ykspihlajassa, joka sijaitsee Ykspihlajan asuinalueella aivan Kokkolan suurteollisuusalueen läheisyydessä. Tilaisuuden avasi ELY-keskuksen edustaja (Jutta Lillberg-Puskala) ja sen jälkeen kuultiin Flexensin (Jim Häggblom ja Håkan Jonsson) sekä ympäristökonsultointiyritys Envineerin (Toni Uusimäki ja Sanna Suvanto) puheenvuorot, joissa kerrottiin yksityiskohtaisesti hankkeen tavoitteista ja vaikutuksista paikallisyhteisölle. Paikalla oli asiantuntijana myös Flexensin kutsumana erityisesti kaasuaihepiiriä koskien Saveon Oy:stä Kalevi Korjala, joka on kaasuyhtiö Woikosken entinen toimitusjohtaja.
Tilaisuus kokosi yhteen kymmeniä paikallisia asukkaita ja hankkeesta kiinnostuneita, jotka halusivat kuulla lisää hankkeesta ja jakaa mielipiteitään sen tulevaisuudesta.
”Keskustelu tilaisuudessa oli vilkasta ja monipuolista. Olemme kiitollisia kaikille, jotka osallistuivat ja jakoivat ajatuksiaan kanssamme. Yhteisön aktiivinen osallistuminen on meille ensisijaisen tärkeää ja käymme mielellään keskustelua ympäristövaikutuksista sekä hankkeen hyödyistä paikalliselle taloudelle ja kehitykselle", totesi projektin johtaja Jim Häggblom Flexensiltä. Esitysten jälkeen seurasi avoin keskusteluosuus.
Keskustelu ja kommentit:
Yleisökysymys: Mistä johtuu hankkeesta aiheutuva merialueen lämpeneminen?
Envineer: Hankkeessa mereen johdetaan kaukolämpöverkossa hyödyntämättä jäävä jäähdytysvesi, mikä lämmittää merivettä lähialueella. Mereen johdettavan lämmön määrä on riippuvainen kaukolämmön tarpeesta.
Korjala: Elektrolyysissä jäähdytysvesi ei ole suoraan kosketuksissa suljetussa kierrossa olevan prosessiveden kanssa.
Yleisökysymys: Voiko jäähdytysvettä jäähdyttää ennen mereen johtamista?
Envineer: Jäähdytysvesi, jonka lämpötila on korkeimmillaan noin 50–60 astetta jäähtyy putkistossa jonkin verran ennen mereen johtamista. Lisäksi siitä menee mahdollisimman suuri osuus hyödynnettäväksi kaukolämpöverkossa. Kesäaikaan (lämmityskauden ulkopuolella) tarve on pienempi ja mereen johdettava määrä suurempi.
Yleisökysymys: Tuleeko hukkalämpöä niin paljon, että se kattaa koko kaupungin kaukolämmön tarpeen?
Flexens: Tästä ei ole vielä aivan tarkkaa tietoa, mutta hyödynnettävä osuus tarkentuu suunnittelun edetessä ja siihen palataan YVA-selostusvaiheessa.
Yleisökysymys: Ovatko ammoniakkisäiliöt vaarallisia? Liittyykö niihin räjähdysvaara?
Korjala: Ammoniakki varastoidaan nesteenä noin -33 asteen lämpötilassa. Tässä muodossa siihen ei liity räjähdys- tai syttymisvaaraa. Säiliövuodon yhteydessä ammoniakki kaasuuntuu ja silloin se voi syttyä, mikäli saatavilla on kipinälähde. Ei siis ole silloinkaan itsestään syttyvää.
Envineer: Turvallisuusnäkökohdat arvioidaan osana YVA-prosessia ja tarkemmin vielä TUKESilta haettavan kemikaaliluvan yhteydessä.
Flexens: Ammoniakki polttoaineena vaatii sekaan pienen osuuden muuta polttoainetta (diesel, bensiini), jotta se saadaan syttymään. Nesteytetty ammoniakki ei siis itsessään ole syttyvää.
Yleisökysymys: Onko prosessissa herkkiä kohtia, jotka voisivat olla onnettomuusalttiita?
Korjala: Vety on syttyvää, kun se on puhtaana kaasuna, muutoin ei. Mikäli vety pääsisi vuotamaan hallitsemattomasti olisi syntyvä pilvi syttyvä, mikäli se olisi suljetussa tilassa, esim. sisällä. Ulkotiloissa kevyt vety nousee ylöspäin, eikä syttymiseen tarvittavaa pitoisuutta pääse syntymään. Lisäksi vaatisi myös ulkoisen kipinän syttyäkseen. Happi puolestaan on voimakkaasti palamista edistävä ja typpi taasen tukahduttava kaasu. Tehtaan sisätiloissa on tunnistimet haitallisten kaasupitoisuuksien nopeaan havainnointiin.
Yleisökysymys: Kuinka paljon meriveden pitää lämmetä, että sillä on haitallisia vaikutuksia esimerkiksi eliöstön näkökulmasta?
Envineer: Mallinnuksella ja vaikutusarvioinnilla tarkastellaan nimenomaan tätä näkökulmaa.
Suoraa vastausta ei voida vielä tässä kohtaa antaa, mutta vaikutusarvioinnin perusteella voidaan sanoa, onko Flexensin lämpökuorma sellainen, että sillä olisi eliöstöön/kalastukseen/vedenlaatuun haitallisia vaikutuksia. Lähtökohtaisesti sekoittumisolosuhteet syvällä laivaväylällä ovat hyvät, mutta mallinnus kertoo sitten tästä lisää.
ELY: Lämpökuorman vaikutukset ovat yksi tärkeimpiä tämän hankkeen vaikutuksia, ja niiden selvittämiseen on syytä panostaa selostusvaiheessa.
Yleisökysymys: Onko tiedossa mahdollisia hajuhaittoja hankkeesta?
Korjala: Vety, typpi, happi ja argon ovat hajuttomia kaasuja. Ammoniakilla on voimakas haju, joka voi aiheuttaa poikkeustilanteissa hajuhaittaa. Normaali toiminnassa ammoniakki on suljetussa järjestelmässä, eikä siis aiheuta jatkuvaa hajuhaittaa.
Envineer: Ilmanpäästöjä tullaan mallintamaan ja myös ammoniakin osalta on mahdollista mallintaa poikkeustilanteen päästöjä.
Arviointiohjelma on nähtävillä ympäristö.fi -sivustolla ja siihen voi esittää kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja toimittamalla ne 21.9.2023 mennessä. Lisätietoja:
https://www.ymparisto.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/ymparistovaikutusten-arviointi/flexens-oy-ab-ammoniakin-tuotantolaitos-kokkola